YK-järjestöt

Terveysalan asiantuntijatehtävistä on tietoa järjestöjen omilla verkkosivuilla ja tietoa löytyy kootusti www.unjobs.org. Ulkoministeriö kokoaa tietoja YK-järjestöjen avoimista paikoista, joista osa on avoimia vain Suomen kansalaisille. Avoimia asiantuntijatehtäviä kannattaa seurata erityisesti seuraavissa YK-organisaatioissa ja erityisjärjestöissä: 

 

Järjestö	Nimi englanniksi	Nimi suomeksi
WHO	World Health Organization	Maailman terveysjärjestö
WHO-EURO	WHO Regional Office for Europe	WHO Euroopan aluetoimisto
UNAIDS	Joint United Nations Programme on HIV & AIDS	Yhdistyneiden kansakuntien yhteinen HIV & AIDS-ohjelma
UNICEF	United Nations Children´s Fund	YK:n lastenjärjestö
ILO	International Labour Organization	Kansainvälinen työjärjestö
WB	World Bank	Maailmanpankki
WFP	World Food Programme	Maailman ruokaohjelma
GAVI	Global Fund to Fight AIDS, TB & Malaria	Aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuinen rahasto

 

Lääkäreille terveyssektorin tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on Maailman terveysjärjestö WHO. Sen toiminnan perusperiaatteet ja menetelmät ovat tärkeitä kaikille Suomen lääkäreille, ei vain niille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisestä urasta.

WHO on poikkeuksellisen hajautettu YK-järjestö sikäli, että Genevessä toimivan päämajansa lisäksi sitä hallinnoidaan kuudesta aluetoimistosta ja niiden alaisista maatoimistoista. Lisäksi WHO:lla on apunaan hajautettuja toimintakeskuksia kuten esimerkiksi WHO Barcelonan terveyden rahoituksen ja universaalin kattavuuden keskus (perustettu 1999), joka tukee kaikkia alueen 53 jäsenmaata.

 

Järjestö	Nimi englanniksi	Sijainti
WHO-HQ	World Health Organization Headquarters	Geneve, Sveitsi
WHO-EURO	WHO Regional Office for Europe	Kööpenhamina, Tanska
WHO-AFRO	WHO Regional Office for Africa	Brazzaville, Rep. Kongo
PAHO	Pan-American Health Organization	Washington D.C., USA
WHO-EMRO	WHO Regional Office for the Eastern Mediterranean	Kairo, Egypti
WHO-SEARO	WHO Regional Office for South-East Asia	New Delhi, India
WHO-WEPRO	WHO Regional Office for Western Pacific	Manila, Philippines

 

WHO:n työtilaisuuksien seuraamiseksi on hyödyllistä vierailla WHO:n omilla verkkosivuilla: www.who.int/ ja edetä ”search”: vacancies kautta työtilaisuuksiin, jotka ovat siellä parhaiten päivitettyinä. 

Koko maailman tasolla WHO-HQ:lla on kuusi virallista kieltä: arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä. WHO-EURO:ssa on neljä virallista kieltä: englanti, ranska, saksa ja venäjä. Vaikka WHO:n yleiskielenä onkin vankasti englanti, jokaisen virallisen ja muunkin kielen osaamisesta on hyötyä ja meriittiä niin rekrytoiduttaessa kuin työssäkin. 

Työpaikat ja harjoittelupaikat

WHO:n tehtävänä on tarjota globaalia johtajuutta kansanterveyden alalla, ja sen palveluksessa on terveydenhuollon asiantuntijoita, lääkäreitä, tutkijoita, epidemiologeja ja henkilöitä, joilla on asiantuntemusta hallinnosta ja taloudesta, tietojärjestelmistä, taloustieteestä, terveystilastoista sekä hätätilanteisiin valmistautumisesta ja niihin vastaamisesta.

WHO rekrytoi henkilöstöä määräaikaisilla sopimuksilla, jotka 5 vuotta kestettyään käytännössä muuttuvat pysyviksi. Henkilöstö jaotellaan kahteen laajaan ryhmään: ammattihenkilöstö (P=professional service) ja yleishenkilöstö (G=general service). Johtajat (D= directors) kuuluvat ammattihenkilöstöryhmään.

Ammattihenkilöstö palkataan kansainvälisesti, ja heillä on johtotehtäviä tai tehtäviä, jotka edellyttävät huomattavaa teknistä asiantuntemusta. He ovat liikkuvia, ja heidän odotetaan työskentelevän eri puolilla maailmaa. P-luokan valintaan vaikuttaa myös hakijan kansalaisuus, koska YK-järjestössä seurataan jäsenmaiden kansalaisten tasapuolista jakautumista järjestön palkkalistoilla.

Yleinen palveluhenkilöstö palkataan paikallisesti yksittäisiin asemapaikkoihin. Heidän päätehtävänsä on työskennellä ammattihenkilöstön kanssa ja tukea sitä heidän tehtävissään sekä varmistaa kaikkien hallinnollisten asioiden sujuva hoitaminen.

Kansalliset ammattihenkilöt ovat sen maan kansalaisia, jossa he palvelevat. He hoitavat ammatillisia tehtäviä, jotka edellyttävät kansalaisen paikallistuntemusta, asiantuntemusta ja kokemusta.

Internship-ohjelma

WHO:n internship-ohjelma tarjoaa opiskelijoille monenlaisia mahdollisuuksia tutustua WHO:n teknisiin ja hallinnollisiin ohjelmiin. WHO:n harjoittelujaksojen kesto on vähintään kuusi (6) viikkoa ja enintään kuusi (6) kuukautta. Aluetoimistot voivat alue- ja maatason ohjelman vaatimusten mukaan päättää soveltaa harjoittelun enimmäiskestoksi kolmea (3) kuukautta.

Tammikuusta 2020 alkaen WHO maksaa taloudellista tukea tarvitseville harjoittelijoille päivärahaa. Kaikkien harjoittelijoiden on täytettävä lakisääteinen etunäkökohtia koskeva ilmoituslomake. Lomakkeessa edellytetään, että harjoittelijakandidaatit ilmoittavat kaikki asiaankuuluvat taloudelliset tiedot, mukaan lukien taloudellinen tuki esimerkiksi stipendien ja apurahojen muodossa. Lomakkeessa annettujen tietojen perusteella arvioidaan harjoittelijakandidaatin kelpoisuus saada taloudellista tukea WHO:lta.

Nuorten ammattihenkilöiden ohjelma

Nuorten ammattihenkilöiden ohjelma tarjoaa nuorille ammattilaisille uransa alkuvaiheessa käytännön kokemusta monenvälisestä teknisestä yhteistyöstä. JPO:t saavat rahoitusta hallituksiltaan: Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Korean tasavalta, Kuwait, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Pan-European Leadership Academy (ELA)

Yleiseurooppalainen johtamisakatemia (ELA) on WHO:n ja Euroopan unionin uusi keskeinen aloite. Se on kolmiportainen ohjelma, jossa keskitytään valmiuksien kehittämiseen maakohtaista vaikuttavuutta varten. ELA:n tavoitteena on tukea jäsenvaltioita 13. yleisen työohjelman (GPW 13) ja Euroopan työohjelman (EPW) tavoitteiden saavuttamisessa.

Tasojen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain, ja sen ensimmäinen vaihe ”Tier-1” käynnistyi 5. kesäkuuta 2021 kiinnostuksenilmaisupyynnöllä, joka koskee osallistumista demonstraatiohankkeeseen, joka tarjoaa 12 harjoittelupaikkaa. Alkuvaiheessa kohderyhmänä ovat Keski-Aasian ja Länsi-Balkanin maiden sekä Venäjän federaation nuoret ammattilaiset. Toivottavasti pian myös muiden WHO:n jäsenmaiden edustajat Suomi mukaan lukien voivat hakea ELA-ohjelmaan. 

Tier 1 -tason tavoitteena on tarjota nuorille kansanterveysalan ammattilaisille arvokasta käytännön oppimiskokemusta, jossa painotetaan osallistavien johtamisvalmiuksien kehittämistä ja kansainvälisen yhteistyön tuntemuksen hankkimista.

Osallistujat tutustuvat WHO:n tekniseen työhön ja sen toimintatapoihin maa-, osa-alue- ja aluetasolla. Heidät sijoitetaan teknisiin yksiköihin ja muihin asiaankuuluviin ympäristöihin WHO:n Euroopassa (Kööpenhaminassa, Tanskassa sijaitseva aluetoimisto, maantieteellisesti hajautetut toimistot ja maatoimistot).

Kun ELA on täysin toimintakykyinen, siinä on myös kaksi muuta tasoa (”Tier-2” ja ”Tier-3”), joihin keskitason ja korkean tason henkilövaihdot sijoittuvat.

Suomalaisen lääkärin kannattaa olla kiinnostunut WHO:n toiminnasta, vaikka varsinaista kansainvälistä uraa ei haluaisikaan. Kansainvälinen yhteistyö on mielenkiintoista ja opettavaista. Se antaa perspektiiviä oman maan terveydenhuollon kehitykseen ja ymmärrystä sille, että asioita voidaan tehdä monella eri tavalla. 

WHO:n verkkosivuihin kannattaa tutustua toistuvasti. WHO:n ja EU:n rahoittama European Observatory on Health Systems and Policies (https://eurohealthobservatory.who.int/) on hyvä lähde ajantasaiseen, analysoituun ja vertaisarvioituun kansainväliseen terveystietoon.

Voit seurata WHO:n ajankohtaisia tapahtumia Bulletin-julkaisusta: https://www.who.int/publications/journals/bulletin.

YK:n vapaaehtoisohjelma ja järjestöjen ns. apulaisasiantuntijatehtävät

Ponnahduslauta työskentelyyn kansainvälisten järjestöjen päämajoissa, alueellisissa sihteeristöissä tai maatoimistoissa on työskentely YK:n vapaaehtoisohjelmassa tai järjestöjen ns. apulaisasiantuntijatehtävässä. Molemmat ovat kaksivuotisia toimia ja tarkoitettu loppututkinnon suorittaneille 21–32-vuotiaille kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille nuorille. 

Vaatimukset YK:n vapaaehtoisohjelmiin 

• Ylempi korkeakoulututkinto 
• Vähintään viiden vuoden työkokemus alalta 
• Vähintään 25 vuoden ikä 

Vaatimukset apulaisasiantuntijaohjelmiin 

• Ylempi korkeakoulututkinto 
• Hyvä suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito 
• Toisen YK:n virallisen kielen sujuva hallinta 
• Koulutusta vastaava työkokemus, 1–2 vuotta 
• Alle 33 vuoden ikä 

Vaatimukset asiantuntijapaikkojen tehtäviin 

• Aikaisempi kokemus kehitysyhteistyötehtävissä, yleensä vähintään viisi vuotta 
• Hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito: englanti, toinen YK:n virallinen kieli, kohdemaan kieli 
• Järjestön kehitysyhteistyön perusperiaatteiden tuntemus 
• Alan vankka työkokemus, yleensä vähintään viisi vuotta

Asiantuntijaksi EU:n kehitysyhteistyöhön 

Euroopan unioni on suurimpia kehitysavun antajia maailmassa. EU:n kehitysyhteistyöhön voi osallistua joko itsenäisenä asiantuntijana tai EU:n rahoittamien ja toteuttamien kahdenvälisten hankkeiden kautta. 

EU:n komissio palkkaa asiantuntijoita vähintään vuoden kestäviin humanitaarisiin tehtäviin EU:n ulkopuolella. Avoimien paikkojen hakemisen lisäksi voit ilmoittautua EU:n humanitaaristen asiantuntijoiden listalle. 

EU:n kehitysyhteistyöhankkeisiin asiantuntijaksi voi hakeutua myös olemalla yhteydessä eurooppalaisiin konsulttiyrityksiin, jotka kilpailevat hankkeiden asiantuntijapalveluiden ja toteutuksen tarjouskilpailuissa. 

Lisätietoja:
https://ec.europa.eu/info/aid-development-cooperation-fundamental-rights_fi
https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/who/jobs-and-opportunities_en
https://ec.europa.eu/international-partnerships/our-work_en
https://ec.europa.eu/international-partnerships/funding/looking-for-funding_en
https://epso.europa.eu/home_en

Opetushallitus tukee koulutuksen kehittämistä ja suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys

Kehitysyhteistyöhankkeisiin konsulttiyritysten kautta 

Ulkoministeriön kahdenvälisiin terveyshankkeisiin töihin haluavien suomalaisten lääkärien kannattaa ottaa suoraan yhteyttä konsulttiyrityksiin. Ne toteuttavat myös kansainvälisten järjestöjen kenttähankkeita. 

Konsulttiyritykset keräävät tietoja eri alan ammattilaisista asiantuntijarekisteriinsä ja ottavat tarjouksia valmistellessaan yhteyttä sopiviin asiantuntijoihin. Suomen ulkoministeriö järjestää tarjouskilpailun hankkeista, jolloin tarjouksen jättävät konsulttiyritykset esittävät oman toteutussuunnitelmansa ja nimeävät siihen asiantuntijaehdokkaansa. 

Asiantuntijat osallistuvat tiiviisti tarjouksen tekemiseen, ovat mukana haastatteluissa ja neuvottelevat työsopimuksensa suoraan konsulttiyritysten kanssa. Konsulttiyritysten asiantuntijatiimit ovat usein kansainvälisiä eli niissä on sekä suomalaisia, ulkomaalaisia että paikallisia asiantuntijoita. Asiantuntijat työskentelevät yleensä sopimuksen allekirjoittaneen valtion laitoksissa tai organisaatioissa kuten terveysministeriöissä. He toimivat mm. hallinto-, suunnittelu- ja/tai opetustehtävissä osana paikallista järjestelmää ja vastaavat osaltaan hankkeen etenemisestä, monitoroinnista ja raportoinnista, usein paikallisen yhteistyökumppaninsa kanssa. 

Edellytyksiä kahdenvälisiin terveyshankkeisiin: 

• Alan vankka työkokemus, useimmiten ainakin 10 vuoden ajalta 
• Aikaisempi kokemus kehitysyhteistyötehtävistä 
• Hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito: englanti aina, mahdollisesti portugali (esim. Mosambik) tai espanja (esim. Nicaragua) 
• Suomen kehityspolitiikan perusperiaatteiden tuntemus

Suomen ulkoministeriö rahoittaa myös muita kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä, joista saa lisätietoja osoitteesta https://um.fi/kansainvaliset-tehtavat

Kannattaa olla itse aktiivinen ja vierailla mm. kansainvälisten järjestöjen rekrytointisivuilla säännöllisesti https://um.fi/avoimet-tehtavat-kansainvalisissa-jarjestoissa

Siviilikriisinhallintatehtävät 

Suomi osallistuu kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään rauhanturvaamistoimintaan. Rauhanturvaamisoperaatioiden tulee perustua osapuolten sopimukseen tai sopimukselliseen tilaan. Luonteeltaan operaatiot ovat sopimusten toimeenpanoa ja valvontaa, joka voi sisältää osapuolten pakottamista sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen sekä siihen liittyvää voimannäyttöä ja -käyttöä. Voimaa voidaan siten käyttää tarvittaessa tehtävän turvaamiseen sekä reaktiivisesti itsepuolustukseen.  

Henkilöstön osallistuminen operaatioihin on vapaaehtoista. Vuonna 2021 suurimmat operaatiot olivat Libanonissa, Kosovossa, Irakissa, Malissa, Somaliassa sekä Lähi-Idän alueella. Suomalaiset rauhanturvajoukot ovat yleensä varsin omavaraisia yhteisöjä. Esimerkiksi Kosovossa palvelee pappi, lääkäreitä, sairaanhoitajia, kirvesmiehiä, palomiehiä, poliiseja ja juristeja. 

Rauhanturvatehtäviin on mahdollisuus päästä joko hakeutumalla varusmiespalvelukseen Suomen Kansainväliseen Valmiusjoukkoon (Finnish Rapid Deployment Force) tai lähettämällä hakemus rauhanturvatehtäviin varusmiespalveluksen suorittaminen jälkeen. Molemmissa tapauksissa edellytetään hyvää fyysistä kuntoa ja terveyttä, luonteen tasapainoa, kykyä sietää henkistä painetta, yhteistoimintakykyä, englannin kielen taitoa, moitteettomia elämäntapoja ja enintään 55 vuoden ikää. Varusmiespalvelusta suorittamattomia naisia voidaan rekrytoida lääkäreiksi, hammaslääkäreiksi tai eläinlääkäreiksi. 

Palvelus kriisinhallintatehtävässä katsotaan Suomen valtion palvelukseksi ja työnantajaa edustaa Pääesikunta. Rauhanturvaajiksi valittujen palvelussuhde kestää tavallisesti 6, 8 tai 12 kuukautta kerrallaan. Palvelusaika luetaan hyväksi eläkettä, valtion ikälisää, ylennystä, vuosilomaa tms. etuutta varten.  

Tehtäviin hakeudutaan täyttämällä hakemus sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen. Haku järjestetään neljästi vuodessa. Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus Säkylässä kouluttaa rauhanturvaajat ennen operaatiota. Hakemuksia otetaan vastaan muinakin aikoina. Lääkäri osallistuu oman joukkonsa koulutustilaisuuteen ja voi osallistua joukon terveydentilan tarkastamiseen 

Palkkaus muodostuu verollisesta kuukausipalkasta ja verottomasta päivärahasta. 

Eläinlääkäri 

Suomen Eläinlääkäreiden Kehitysyhteistyöjärjestö, SEK ry kokoaa yhteen kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet eläinlääkärit ja eläinlääketieteen opiskelijat ja pyrkii edistämään eläinlääkäreiden kehitysyhteistyövalmiuksia. SEK ry:n facebook-sivulta löytyy tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista. 

Eläinlääkärit voivat hakeutua kehitysyhteistyötehtäviin eri järjestöjen kautta. Tällaisia ovat mm. Punainen Risti, YK:n maatalousjärjestö FAO, India Project for Animals and Nature (IPAN), Worldwide Veterinary Service, Mission Rabies ja World Vets. Käynnissä oleviin suomalaisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin voi tutustua FINNIDA:n verkkosivujen kautta (https://finnida.fi/). Työskentelymahdollisuuksia kehityskonsultoinnin parissa voi löytää myös esimerkiksi Finnish Consulting Groupin kautta (https://www.fcg.fi/).

Lisätietoja: (https://www.sell.fi/)

Puolustusvoimien eläinlääkärit vastaavat ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvasta elintarvike-, vesi- ja ympäristöhygienian valvonnasta, ohjauksesta ja koulutuksesta sekä eläinlääkintähuollosta. Puolustusvoimien ympäristöterveydenhuollon keskeisin tehtävä on tunnistaa ja ehkäistä eri ympäristötekijöiden aiheuttamia terveyshaittoja. Tärkein tavoite on pitää sekä yksittäinen sotilas että koko sotilasjoukko toimintakykyisenä erilaisissa olosuhteissa. 

Sotilaallisen kriisinhallintajoukon ympäristöterveydenhuollosta vastaavan hygieenikon (usein eläinlääkäri) tehtävät ja tavoitteet ovat samat kuin kotimaassa, mutta toimintaympäristö ja sen haasteet verrattavissa vastaaviin kehitysyhteistyötehtäviin. 
 
Lisätietoja: 
PORIN PRIKAATI
Henkilöstöosasto
Kriisinhallintasektori
PL 38
27801 Säkylä
rekrytointi.porpr@mil.fi
Puh. 0299 441 329

Kansalaisjärjestöt ja muut kehitysmaissa toimivat organisaatiot

Järjestöhankkeet tiivistävät Suomen ja kehitysmaiden kansalaisten välistä vuorovaikutusta. Kehitysyhteistyötä tekevillä järjestöillä on Suomessa laaja jäsenkunta ja tärkeä kehityspoliittinen merkitys. Ne toimivat asiantuntijoina, vaikuttajina, tiedottajina, hankkeiden toteuttajina ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistajina. 

Tietoa terveysalan tai muuta kehitysyhteistyötä tekevistä tahoista on esimerkiksi seuraavilla verkkosivuilla: 

https://fingo.fi/
https://www.globaaliterveys.fi/
www.fida.info
www.filha.fi
www.frikyrkligsamverkan.fi
www.kua.fi
www.laakaritilmanrajoja.fi
www.lsv.fi
www.plan.fi
https://rotary.fi/
www.solidaarisuus.fi
www.skls.fi
https://felm.suomenlahetysseura.fi/
Suomen Punainen Risti - Punainen Risti
www.unicef.fi
www.worldvision.fi 
www.vaestoliitto.fi