Koulutus

Kehittyviin maihin lähtevä lääkäri voi joutua tilanteisiin, joihin lääkärikoulutus ei ole häntä yleensä riittävästi valmentanut. Kliinikko kohtaa uudenlaisia sairauksia ja oireita, ja ennaltaehkäisevää toimintaa suunnitteleva lääkäri saattaa yllättyä väestön sairauskäsityksistä. Terveydenhuollon resurssit, järjestelmät ja rahoitusmallit ovat erilaiset kuin Suomessa. 

Kehittyvissä maissa lääkäri tarvitsee vankkaa ammattitaitoa. Oman erikoisalan tuntemuksen lisäksi perustiedot kannattaa hankkia esimerkiksi infektiosairauksista ja trooppisista taudeista, HIV/AIDSista sekä ravitsemuskysymyksistä. 

Kliinisten tietojen ja taitojen ohella kehitysmaatehtävissä vaaditaan terveydenhuoltojärjestelmien, kansainvälisen terveyspolitiikan ja kehityskysymysten tuntemusta. Varsinkin hallinnollisissa tehtävissä tarvitaan tietoja epidemiologiasta, terveystaloustieteestä ja projektityöskentelystä. 

Jotta kehitystä voi saada aikaan, on tunnettava terveydenhuoltoon vaikuttavat kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Tarvitaan myös hyvää kommunikaatio- ja yhteistyötaitoa, ja kykyä toimia paikallisiin oloihin sopivalla tavalla. 

Kehitysyhteistyötehtäviin voi valmentautua jo opiskeluajoista alkaen eri yliopistojen järjestämillä vapaavalintaisilla kursseilla. Monet kehitysmaissa toimivat järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti https://www.punainenristi.fi/ ja Fingo (ent. Kepa) https://fingo.fi/, järjestävät itse valmennuskursseja näihin tehtäviin. 

Maisteriopintoja voi suorittaa Itä-Suomen yliopistossa (https://www.uef.fi/en/degree-programme/masters-degree-programme-in-public-health) ja Tampereen yliopistossa (https://www.tuni.fi/en/study-with-us/public-and-global-health). 

Kehittyvien maiden terveydenhuoltoon liittyvää koulutusta tarjoavat myös monet ulkomaiset tahot, joiden verkkosivuilta löytyy lisätietoa. Tässä listassa on joitakin esimerkkejä: 

• Karolinska Institutet, Division of Global Health http://ki.se
• International Women´s and Children´s Health, Uppsala https://www.uu.se/en/department/womens-and-childrens-health
• London School of Hygiene and Tropical Medicine https://www.lshtm.ac.uk/
• Mahidol University, Faculty of Tropical Medicine, Thaimaa https://www.tm.mahidol.ac.th/

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys 

Kansainvälisellä uralla olevan on hyvä hankkia kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys. Suomen Lääkäriliiton myöntämiin erityispätevyyksiin kuuluvan kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyysohjelman voivat suorittaa laillistetut lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit.

Erityispätevyyden tarkoituksena on edistää lääkärien osaamista ja valmiuksia työskennellä kansainvälisen terveyden asiantuntijatehtävissä. Tarkemmat tavoitteet löytyvät Lääkäriliiton verkkosivuilta https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erityispatevyydet/kv-terveydenhuolto/

Erityispätevyyden saaminen edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista palvelua kansainvälisen terveyden parissa. Tästä palvelusta vähintään puolet on oltava muualta kuin Suomesta ja liityttävä pääosin matalan- tai keskitulotason maiden terveyteen ja terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Päätoimista opiskelua tai tutkimustyötä voi kahteen vuoteen sisältyä yhteensä enintään kuusi kuukautta. Lisäksi koulutukseen kuuluu vähintään 200 tuntia teoriaopintoja. 

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton, Suomen Hammaslääkäriliiton tai Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyden myöntää hakijan liitto erityispätevyystoimikunnan esityksestä. 

Kliininen työ 

Kehitysmaiden työtilaisuuksista suurin osa vaatii laaja-alaista asiantuntijuutta ja pelkkää kliinistä työtä on nykyisin tarjolla yhä vähemmän. Siksi kliinikonkin on syytä hankkia perustiedot esimerkiksi projektin suunnittelusta, hallinnosta, kouluttamisesta ja terveyden edistämisestä. 

Potilastyöhön lähtevän lääkärin työskentelyolosuhteet ovat kehitysmaan sairaalassa tai terveysasemalla täysin erilaiset kuin kotimaassa, sillä tilat, laitteet ja lääkevalikoima ovat resurssien puutteen vuoksi usein hyvin vaatimattomat. Esimerkiksi WHO:n koulutusaineistojen avulla voi etukäteen valmistautua potilaiden hoitoon kehitysmaiden puutteellisissa olosuhteissa. 

Kliinispainotteisia työtilaisuuksia tarjoavat:

• Rotary ry:n lääkäripankki https://rotary.fi/mita-teemme/kansainvaliset-projektit/
• SPR https://www.punainenristi.fi/
• Suomen Kristillinen Lääkäriseura https://www.skls.fi/
• Lääkärit ilman rajoja https://laakaritilmanrajoja.fi/
• Dental Volunteers for Israel https://dental-dvi.org.il/finnish/
• Kriisinhallintatehtäviin https://puolustusvoimat.fi/kansainvalinen-toiminta/kansainvalinen-kriisinhallinta tarvitaan myös kliinikkoja. 

Lääkärintoimen harjoittaminen on kehitysmaissakin hyvin tarkkaan säädeltyä. Muualla tutkintonsa suorittaneelle ulkomaalaiselle työluvan saanti voi olla vaikeaa ja laillistusprosessi saattaa kestää kuukausia terveydenhuollon henkilöstöpulasta huolimatta. Ulkomailla työskennellessä vaaditaan lupa toimia lääkärinä kyseisessä maassa. 

Kehittyvissä maissa ei yleensä ole suomalaistyyppistä potilasvahinkovakuutusta. Potilasvakuutus on voimassa vain Suomessa. Suurin osa työskentelee järjestöjen kautta, vaikka toki osa työllistyy suoraan paikallisten työnantajien palvelukseen. Vakuutusturva on aina syytä tarkistaa ja jos se ei tule työnantajan kautta, tulee itse hankkia oikeusturva- ja vastuuvakuutus.  

Asiantuntija- ja projektitehtävät 

Lääkäri voi toimia asiantuntijana kehitysyhteistyössä hyvin monenlaisissa tehtävissä ja erilaisissa organisaatioissa. Asiantuntijatehtävissä vaaditaan yleensä lääkäri- tai erikoislääkärikoulutuksen lisäksi muitakin opintoja sekä vankkaa ammattitaitoa ja useiden vuosien työkokemusta. 

Terveysalan asiantuntijatehtävissä edellytetään kansainvälisen terveyspolitiikan tuntemusta sekä tietoa terveydenhuoltojärjestelmien suunnittelusta ja johtamisesta. Kansainvälisten organisaatioiden ja globaalin terveyspolitiikan tuntemus on hyödyksi.

Työkokemus terveydenhuoltojärjestelmän eri tasoilla ja kansainvälisissä hankkeissa on usein välttämätöntä. Monissa tehtävissä vaaditaan kokemusta myös koulutuksen suunnittelusta tai käytännön opetustyöstä. Asiantuntijakin aloittaa tietojensa keräämisen alusta ja kokemus kertyy vuosien varrella erilaisista tehtävistä. 

YK-järjestöjen (mm. WHO:n tai UNICEFin) apulaisasiantuntijatehtävät ja vapaaehtoistehtävät https://www.unv.org/become-volunteer ovat hyvä alku kansainväliselle uralle.   

Suomen ulkoministeriö rahoittaa joitakin kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Kannattaa olla itse aktiivinen ja vierailla kansainvälisten järjestöjen rekrytointisivuilla säännöllisesti. https://um.fi/avoimia-kansainvalisia-tehtavia

Konsulttiyritykset toteuttavat rahoittajien kehityshankkeita eri puolilla maailmaa ja niiden kautta voi päästä asiantuntijatehtäviin. Konsulttiyrityksiin kannattaa olla suoraan yhteydessä, niiden verkkosivuilla on usein avoimia hakuja erilaisiin tarjouksiin ja hankkeisiin. 

Myös EU:n kautta voi hakeutua töihin kehittyviin maihin. https://ec.europa.eu/international-partnerships/jobs_en