Lähtö ja paluu
Kulttuurinen valmentautuminen
Ulkomaille lähteminen vaatii kulttuurista valmentautumista. Maan historiaan, poliittisiin oloihin, uskonnolliseen taustaan, tapakulttuuriin ja kieleen on syytä tutustua etukäteen. Hyvät ennakkotiedot edistävät sopeutumista ja auttavat hyödyntämään ammattitaitoa vieraan kulttuurin keskellä. Ulkoministeriö järjestää kansainvälisiin tehtäviin valituille valmennuskursseja, joissa näitäkin asioita käsitellään.
Paluuseen valmistautuminen jo lähtiessä
Jo lähtiessä kannattaa myös valmistautua paluuseen ja huolehtia siitä, että yhteydet kotimaahan säilyvät tiiviinä poissaolon aikana. Myös paluu kotimaahan on kulttuurishokki, johon moni ei ole edes osannut varautua. Monet sosiaaliset kontaktit ovat katkenneet pitkän poissaolon aikana, eikä paluu suomalaiseen työelämään suju aina kitkatta. Työnantajakaan ei välttämättä arvosta kehitysmaissa hankittuja tietoja ja taitoja. Erityisesti lasten paluusopeutumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Se mikä vanhemmille on paluu, voi lapsille olla muutto uuteen ja outoon kulttuuriympäristöön.
Oikeus ammatin harjoittamiseen
Työsopimus
Myös ulkomailla työskennellessä on tärkeää tehdä työsopimus kirjallisena. Vain kirjallinen sopimus antaa mahdollisuuden jälkikäteen arvioida, mitä osapuolten kesken on tarkoitettu sopia. Tärkeää on lukea ja pyrkiä ymmärtämään kaikki sopimuksen kohdat. Ulkomaisissa organisaatioissa on käytössä kotimaiseen verrattuna varsin erilaisia sopimusmalleja sekä laajuudeltaan että sisällöltään. Allekirjoituksellaan työntekijä sitoutuu sopimusjärjestelyyn.
Työsuhteen alkuajankohta ja päättymistapa kannattaa sopia selkeästi. Myös poikkeuksellisesta työsuhteen päättymisestä kannattaa sopia, sillä se vaikuttaa työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen sopimuksen loppukauden osalta. Ellei etukäteen ole asiasta sovittu, saattaa erimielisyyttä syntyä tällaisessa tapauksessa myös siitä, kuka maksaa takaisinmuuttokustannukset sijoituspaikasta kotimaahan. Lopputulos voi olla erilainen sen mukaan, johtuuko sopimuksen ennenaikainen päättyminen työnantajasta vai työntekijästä. Kotiinpaluun ajankohta riippuu siitä, voiko vuosilomaa säästää sopimuksen loppuun.
Työsopimuksessa on sovittava rahapalkan suuruudesta. Joidenkin organisaatioiden maksama palkka voi olla perheelliselle korkeampi kuin yksinäiselle henkilölle. Palkanmaksukausi tulee selvittää etukäteen. Valuuttakurssiriski on syytä tunnistaa – mitä eksoottisempi valuutta, sitä suurempi riski, että sen arvo muuttuu sopimusaikana. On hyvä sopia myös siitä, minne palkka maksetaan. Tarpeellisten työvälineiden kustannuksista pitää myös sopia.
Lääkärintyössä ei välttämättä katsota kelloa ulkomaillakaan. Tästä huolimatta on hyvä sopia myös työajasta jotakin. Vaikka vastuu olisi luonteeltaan hyvin kokonaisvaltainen, tulisi sopia ainakin viikkovapaapäivistä tai niiden korvaamisesta muilla vapaapäivillä.
Työsopimuksessa kannattaa sopia lomapäivien määrästä, ajankohdasta milloin vuosiloma pidetään sekä siitä, kustantaako työnantaja lomamatkat kotimaahan. Jos perhe on mukana, kannattaa matkakustannusten korvaamisesta sopia myös heidän osaltaan. On myös järkevää sopia mahdollisesti pitämättä jäävän loman korvaamisesta rahana työsuhteen päättyessä.
Asumis- ym. järjestelyt ja niiden kustannukset
Etukäteen kannattaa myös sopia asumisjärjestelyistä. Kuuluuko asunto osana palkkaukseen? Asunnon ja muiden luontaisetujen selvittämiseksi olisi hyvä olla yhteydessä suoraan paikan päälle mihin on menossa, ettei tulisi ikäviä yllätyksiä. Erityisesti asumisen laatuun, muihin palveluihin sekä auton käyttöoikeuteen ja siitä maksettaviin korvauksiin on kiinnitettävä huomiota.
Muuttokuorman osalta kannattaa muistaa, että kuljetusten, vakuutusten ja vartioinnin järjestämisessä on varsin paljon käytännön tekemistä. Jotkut työnantajat ottavat tämänkin hoitaakseen. Työsuhteeseen liittyvistä ehdoista neuvoteltaessa on syytä pyrkiä sopimaan myös paluumuuton järjestelyistä ja kustannusten korvaamisesta.
Sosiaaliturva
Suomessa asuvana ja asumisperusteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvana pidetään myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevaa henkilöä. Tilapäisyyden rajana on 6 kuukautta. Kela arvioi yksilökohtaisesti jatkuuko etuuksien maksaminen pidempään.
Voit saada Kelan tukia enintään 5 vuoden ajan, jos työskentelet kehitysyhteistyöntekijänä ja hanke rahoitetaan valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvillä kehitysyhteistyömäärärahoilla tai jos Suomen valtio osallistuu hankkeeseen kansainvälisen järjestön toiminnan kautta. Sinulla on täytynyt myös olla oikeus Kelan tukiin jo ennen ulkomaille lähtöäsi.
Ulkomaille muutosta samoin kuin tilapäisestä oleskelusta ulkomailla on tehtävä ilmoitus KELA:lle.
Sairastuminen
Asemamaassa saattaa olla puutteellinen terveydenhuollon taso. Tämän takia on järkevää sopia siitä, että työnantaja kustantaa sairaanhoidon sekä työntekijälle itselleen että mukana muuttaville perheenjäsenille. Ulkomaan komennuksella saattaa myös sairastua tai loukkaantua vakavasti. Jo työsopimusta solmittaessa on järkevää sopia siitä, että työnantaja maksaa paluumuuton kotimaahan tällaisissa tapauksissa.
Eläke
Työeläkkeen karttuminen kotimaassa katkeaa työskenneltäessä ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Työsopimuksen yhteydessä kannattaa sopia myös siitä, että työnantaja kustantaa ulkomaan komennuksen ajalta eläketurvan. Suurilla kansainvälisillä organisaatioilla on olemassa eläkejärjestelmät, joihin työnantaja maksaa maksuja työntekijän puolesta.
Verotus
Ennen lähtöä kannattaa selvittää, miten verotus ulkomaan työskentelyn ajalta järjestyy. Kattavat tiedot löytyvät verohallinnon sivuilta.
Lisätietoja:
Kansaneläkelaitos https://www.kela.fi/lahdetko-ulkomaille
Eläketurvakeskus https://www.etk.fi/
Verohallinto https://vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/suomesta_ulkomaille/toihin_ulkomaille/
